Työttömän turinat joutavat nyt sitten katkolle, kuten otsakkeesta voi jo päätellä, allekirjoittanut on saanut töitä...ja niin, kahtakin työtä itseasiassa (kotityömaan lisäksi, sillä sanoin kyllä maanantaina aamulla toiseen tarjoukseen ja toiseenkin oli sitten pakko sanoa samana päivänä iltapäivällä kyllä) joten 7kk "hiljaiselon" jälkeen siis havaittavissa pientä ruuhkaa.
Jotta ei pääsisi ylpistymään niin aloittelin töitä (virallisesti aloitan molemmat urakat 1.9.) kuunnellen sujuvasti kommentointia habituksestani:
"Ihan totta, nuo on tosi vaaralliset kävellä" (kopsuttelua palaveriin)
"####onko pakko ajaa se ########lotja just siihen, meillä on #####rakennustyömaa tässä, et sattunut ##### huomaamaan????" (pysäköinnin yrittelyä maasturilla, kaupungissa)
"Sulla on jotain hiuksissa" (suklaapiirakan muruja)
"Nuo housut taitaa sitten puristaa ja sitäpaitsi caprit on aaauuuutttt" (kotoinen muotitoimittaja)
"Onko nuo housut ollu aina tommoset?" (toinen freelance kotona)
"...meillä täällä oli kerran sellainen nainen jolla oli aina korkkarit ja kerrankin se lensi...." (palaverin jälkeen)
"huomasitko, että oltiin päätä pitempiä kaikkia miehiäkin..." (siskon kanssa citymarketissa)
"Mitä sun otassa on?" (kuopus ja orastava finni)
"Voi kun sää oot ihanan näköinen" (kuopus ja puristavat housut)
************************
En tiedä miten jaksan odottaa vielä viikon...hyppimällä tasajalkaa? Hihkumalla???
