Jouluaattona mummulan vintiltä (en kyllä käsitä missä välissä ne sinne ehti, mutta näyttivät siis ehtivän) kuopuksen mukaan (tai tarkemmin sanottuna päähän) tarttui sittemmin lähes erottamattomaksi muuttunut karvakasa. Sellainen kunnon wanhanaikainen karvalakki, punaketusta, oikea karvalakkien karvalakki, josta kaikki mallitkin tehdään! Ja koskapa tämä erottamaton osa kuopuksen päätä on jostain "ööli eightiis" niin nahkainen keskustakin on pehmennyt sellaiseksi unelmanpehmeäksi ja hiljaa hohtavaksi nahkaksi, josta Stokkan käsineosastolla vain uneksitaan.

Sen lisäksi, että olemme siis saaneet lähes uuden perheenjäsenen niin kyseinen asuste herättää myös tunteita:
-Yleensä kuopuksen seurassa viihtyvässä äidissä lähinnä hilpeyttä
- Muutamissa n. 35-40vuotiaissa miehissä kateutta (heillä on itsellä ollut pikkupoikana juuri samanlainen, viimeksi tänään optikko heltyi lähes runolliseksi lakin nähtyään:" se on kuule punakettua, ja just noin sidottuna, t-malliksi [vai olikohan malli b, en kuullut] niin se on ihan täydellinen...)
- Siskoissa aggressiota(: "ET KYLLÄ_TAKUULLA_LAITA_SITÄ" "ÄITIII taas sillä on se lakki ja siellä on PLUS KOLME")
- ja ylpeyttä kantajassaan itsessään: "Äiti, mulla ei palele korvia ollenkaan"

No, karvalakki, kuopus, minä ja 7 muuta lasta pakkauduimme kahteen autoon ja suuntasimme eilen HopLopiin. Kyllä, se muovinen, meluparatiisi on rantautunut myös tänne Pohjolaan ja vietimme siellä hikipäisten lasten kanssa railakkaan parituntisen. Mykistävä (minut, ei lapsia) paikka, mutta noiniinkuin sisäliikuntana ajateltuna aivan oivallista toimintaa. Jopa esikoinen repäisi kunnon hiet siellä vempuloidessaan liukumäissä ja tikkaissa. Alfauros oli toisena valvojana (tosin lähes koko ajan selin leikkipaikalle sillä pelasi raivokkaasti koko ajan pöytäjääkiekkoa jokaisen kohdalle sattuneen kanssa). Hilpeimmän hetken vietin illalla, kun tiputtelin kyytiläisiä määränpäihin. Naapurin pojalla oli ollut koko ajan toppahousut jalassa (yritin patistaa riisumaan niitä mutta ei kuulemma voinut kun ei ollut muuta kuin kalsongit siellä)...no, illalla tulee naapurista viesti: "..et arvaa, toppahousujen alla oli verkkarit -ja kalsongit". Meidän miesväki tuumasi siihen: "kova jätkä". Oli muuten varmasti kuuma urheilla sillä varustuksella  ja voin kertoa: vauhtia oli.

Tänään kaksi kuumepotilasta hoidettavana. Pitäkää peukkuja ettei tauti keksi minua.