Aloitan tämän tarinani hieman laverrellen, sieltä sun täältä, sillä täällä päässä on sattunut sitä ja tätä.
Ensinnäkin. Alfauroksen lomailut on lomailtu tältä kesältä ja minä pyöritän taas yksin normisettiä vaihtelevalla menestyksellä. Koira surkia vaan on pilaamassa kesälomaa (parit itkut on aiheen tiimoilta sipulixinomaisesti tullut tirautettua ja muutama ahdistusviesti lähetettyä, mutta lupasin esiäideille etten enää manaa koiran puolesta jos selviää wanhan puolen alta hengissä ulos [minä olin ainoa, joka kuuli uikutukset!!!] joten näillä mennään, ei auta itkut koiramarkkinoilla!)
Koira siis elää ja voi hyvin (kissat ihan sairaan mustasukkaisia sille), yhtenä aamuna olin vähällä rikkoa lupaukseni maammoille, kun golfreissulle lähtiessä (olin ehkä jo valmiiksi hieman negatiivisesti varautunut) länttäsin ainoat kunnon sukkani (sellaiset joilla ei tule heti rakko kantapäähän) kusilammikkoon...ja toisen kerran kun koira paini kissojen kanssa kuistilla ja yritin saada järjestystä taloon, koko muun porukan nukkuessa (kun muistanette että koira on lobattu minulle lupauksilla"ei tartte ikinä siitä ressata eikä hoitaa")...ja yhden yön olen nukkunut koiran VIERESSÄ. Tosin empä juuri nukkunut...mutta eipä kussut koirakaan lattialle.
No siis. Siihen hiiri-episodiin. Olin aamupäivällä hakenut tänne eläintarhaan venäläisen ystäväni kahden lapsensa kanssa "lomapäivän viettoon". Porukkaan liittyi jossain vaiheessa myös velipojan poika. Ja hulinakeitto oli valmis. Mielettömän älämölön ja esikoisen voipuneen katseen saattelemana (yritti nauttia sadepäivästä piirtämällä) lauma keksi milloin mitäkin (kissat ja koira perässä, välillä edessä, heiluen ja maukuen ja haukkuen)...jossain vaiheessa älämölö oli hiljennyt piiloleikiksi ja rupattelimme ystäväni kanssa ihmeen rauhassa huvimajassa, kun se rauha katkesi HIRMUISEEN kiljusenherrasväen huutoon! HIIRI OLI PURAISSUT VIERASTYTTÖÄ KÄDESTÄ. Kesken piiloleikin. Olen edelleenkin tyrmistynyt. Sillä todentotta. Peukalossa oli kahdet pienien hampaiden terävät jäljet, joita parhaan mukaan sitten puhdistettiin ja laastaroitiin (ja hyikäiltiin).
Hieman epäselväksi kyllä tapahtumien kulku jäi. Ilmeisesti kissa oli pyytänyt hiirtä autotallissa, jossa tyttö oli ollut piilossa. Sitten jostakin syystä tyttö oli ihastunut hiirulaiseen ja napannut sen kouraan, josta taas hiiri ei ollut tykännyt yhtään ja oli mieluummin ollut kissan kanssa kilpasilla kuin 9-vuotiaan kourassa ja narskaisi äkäisenä pikkuiset (ja kuulemma keltaiset [HYIIIIIIII]) hampaansa edessään olevaan peukaloon.. Tyttö jäi yöksi kaikesta huolimatta ja koiran lisäksi päivystetään nyt sitten yhtä hiiripeukaloa.
****************
Puutarhapläjäyksestä senverran, että olen syönyt (ja syöttänyt) kasvihuoneesta nyt 5kurkkua (isoja) ja kasvimaalta salaattia, sipulia, tilliä ja moneen otteeseen raparperia. Keäskurpitsa-sato meni hallayöhön, kun en ollut kotona niitä peittelemässä. Harmittaa vieläkin.
Täältä tähän. Kesätunnelmissa Sipulix! (yöpaita päällä aamulla pyykkiä ripustamaan narulle, sitten portailla nuokkuen aamukahvit, onko parempaa???aamua odotellen...)
