Ollaan tässä seurailtu pikakelauksella luontodokkaria Kesä lakeudelle. Lehti tuli puuhun, pim. Traktorit teille, trööt. Kuovi huusi kuik ja viereisellä pellolla pääskynen tsirp. Kuistin ovi sanoo jatkuvasti läps ja pam, multaa on ilmassa, matoissa, ikkunoissa ja ovenpielissä. Pakko se on uskoa (takatalven uhallakin) SE ON KESÄ!

Kesä on tuonut myös uusia ulottuvuuksia perheemme arkeen. Alfauros vei koiran näyttelyyn, adjutantteinaan toiseksi vanhin, keskimmäinen ja blondi. Alfan urpoilusta (oli mm. ällistellyt koira vieressään "syöttiä", jonka tuomarit nakkasivat heille (ruusuke ja nauha) siiman nokassa, ja tankannut kisalipareesta nauhojen värejä että saiko se sittenkin hyvän vaiko sittenkin huonon)... huolimatta urhea koiramme sai varasertifikaatin (jonka tosin sitten googletin illalla lohdutuspalkinnoksi mutta yhtäkaikki oikein mainioksi suoritukseksi).  Mikä parasta, minun osuuteni jäi googlettamiseen ja senkin tein TODELLA nopeasti. Koiranäyttelyn aikana tein omasta mielestäni hyödyllisiä juttuja kotosalla. Muutama kuva teillekin.

Ei tämä ei ole sammakonkutua eikä mitään muutakaan epämääräistä. Tämä on porkkanan kylvösoppa. Savonlinnassa opin tämän niksin: keitä perunajauholla vesikiisseli, jäähdytä, sekoita porkkanan siemenet, pussita ja liruta pienestä reiästä penkkiin. Ei tarvitse harvoa ja porkkanan siemen saa starttipaketin samalla. Suosittelen. Toimii aina.

Nämä siskokset erehtyivät pääsiäisen ajankohdasta mutta toivotin vähän myöhässäkin tervetulleeksi.

Huomenna keitän raparperi-mansikkasoppaa. (sorry huono kuvanlaatu, huono luuri sattu matkaan).

Talkkarin kanssa urakoitiin kaikkiin äitimuorin aikoinaan istuttamiin 25marjapuskaan tuet, plus leikkasin ja oksin niitä rajusti samalla. Tässä vain osa, sorry edelleen huonon luurin huono kuva.

Ja tässä ensimmäiset penkit ja uskollinen apulainen. Osaa kävellä käytäviä pitkin, toisin kuin eräs typerä (ja painava) koira.

Tänään oli rakkaan pappani 85-vuotis synttärikemut. Pappa oli ilmoittanut juhlivansa miehekkäästi ja oli kutsunut paikalle miespuolisia kavereitaan, tosin avec. Minä sain armonpullan (tiskasin) ja kutsun juhlimaan koko porukalla. Tilannetta saattoi hieman avittaa se, että alfan synttärit sattuvat samalle päivälle.

Nyt tiedossa mörköilyä. Alfa lähtee rapakon taakse työmatkalle ja tuhkapilven siivittämänä odotamme jännityksellä saammeko hänet kotiin ennen kesäloman alkamista.

Hauskaa elämää sinne ruudun toisellekin puolelle. Mulla siis penkissä valkosipuli, salaatti, retiisi, tilli, ruohosipuli, porkkana, herne ja kukkia. Papu ja peruna vielä odottavat vuoroaan.