Mulla on kauhea morkkis. Luin eilen Hyvä Terveys - lehdestä Matti Yrjänä Joensuun haastattelun ja siinä se fiilisteli kuinka oli kirjoittanut yhtä Harjunpäätään hämähäkin kanssa ja siellä Hämeessä istuissaan oli takkatulta tuijottaessaan huomannut hiirulaisen istuksivan halkopinon päällä ja tuijottavan kanssaan tulta. Kertoi kuinka rakastaa luontoa ja eläimiä ja elää sovussa niiden kanssa.

Mulle tuli morkkis tuli siitä, kuinka hiirulaisilla ei ole minun kanssani yhtään noin kivaa. Olisin varmaankin halolla paukassut sitäkin piipertäjää ja jatkanut ilman omantunnontuskia tuleen tuijottelua hirmuteon jälkeen.  Matin mielestä varmastikin minun toiminnassani olisi kohentamisen varaa; toivoisi varmaankin enemmän myötätuntoa ja rakkautta, hiirulaisiakin kohtaan.

Rapulaa ja morkkista pahensi vielä se, että alan olla ihan PRO pyyntihommissa. Osaan viritellä liskut niin, että hiiri IHAN VARMASTI JOSSAKIN VAIHEESSA HEITTÄÄ VEIVINSÄ. Niin tänäkin aamuna. Jätin M.Y.J kunniaksi kuitenkin tuulettamatta kun näin raadon keittiön nurkassa. Esikoisen kanssa diggaillaan kyseistä herraa muuten. Hyviä juttuja sillä. JA esikoinen alkaa olla aika hyvä assistentti noissa pyyntihommissa.

Nyt pitää jatkaa töitä.