Oikein hyvää, ihanaa, riemullista uutta vuotta kaikille teille sinne ruudun taakse. Sipulixi on siis kotiutunut tässä hiljattain. Ja kertomista ois ihan mahottomasti mutta mistä sitä oikein alkaisi....helpoimmasta päästä ehkä, eli raapaisen nyt tänne muutaman kännykkäkuvan ja loppuviikosta sitten laitan oikeita kuvia (toiseksi vanhimman kamerasta) ja selostusta. Eli mennään nyt näillä. En siis todellakaan pitänyt kännyä edes päällä, saati räpsinyt kuvia, olin, elin, hengitin, söin, nautin ja katselin Lankalaista elämää sydämen kyllyydestä. On se vaan niin TÄYSI maa. Värejä, ääntä, ihmisiä, likaa, kauneutta, merta, lämpöä, valoa, iloa, köyhyyttä...kaikkea yllin kyllin. Parasta oli tietenkin se, että sai tutustua paikallisiin, tavalliseen elämään (ja siiihen pihanperällä olevaan kakkoskeittiöön, voi mikä köökimaailma siellä olikaan kaikilla!!!) ja sai ihania ystäviä...toiseksi parasta oli se, että sai 3 viikkoa olla irti aikatauluista, huolista, työstä, kiireestä, kylmästä ja pimeästä. Mutta silti. Niin ihanaa olla kotona!

Tässä on hurmaavin takatukka mitä olen koskaan nähnyt miespuolisella henkilöllä. Korkkiruuvin omistaja on myös Lankan paras tuktuk-kuski ja ystävämme Batu. Batu piti huolta ettei meitä huijata, ei nyhdetä liikaa, ei tunkeilla, Batu huolehti ettei kenellekään tule huono elämä, opasti, nauratti ja neuvoi; miten voikin olla niin helppo olla jonkun ihmisen kanssa!

Tässä Batu työssään (liikenne oli jotain ihan mielipuolista siellä, kaikenhuipuksi vääränkätistäkin, tuktuk oli taksia vastaava kulkupeli jolla taittui lyhyempi ja miksei pidempikin matka, pisin kyyti oli 3,5 tuntia viidakkojoelle uimaan):

Tässä perusnäkymä kaupungilla ajellessa, oiskohan pääväylä MaGallessa, ei se oo niin justiinsa se kaupunkiarkkitehtuuri!:

Yhden erityisen hienon hetken vietin kaiman kanssa joululahjareissun päätteeksi. Istuimme Batun kanssa Gallen pääväylän vieressä peltikopilla teellä: ihanaa teetä ja mikä hauskinta tee tarjoiltiin paljaan taivaan alla, höyläpenkeillä istuen, yhden hehkulampun valossa mutta KULTAREUNAISILTA KUPEILTA! Ei missään ole tee maistunut niin hyvälle kuin silloin.

Teekioski. Ja ne kultareunaiset kupit, kirite, nam.:

Ja tässä perusnäkymä rannalta, koko Sri Lankan rannikko on yhtä paratiisipiitsiä. Jotenki käsittämätöntä, että sitä hiekkaa ja merta riittää satoja kilometrejä ja aina yhtä henkeäsalpaavan kauniina. Harmitti kyllä, että usein kaupunkien lähellä rannat olivat tosi roskaisia, siellä ei riitä "kerää yksi roska päivässä" -kampanja.  Ei varmaan tarvitse kertoa että uitiin ihan joka ikinen päivä. Aurinkovoidetta meni 2 isoa purkkia 50kertoimella, 3 isoa purkkia 30kertoimella ja 6 tuubia 30 kertoimella. Säästyimme palovammoilta (ja lasten mielestä myös rusketukselta) :D

Tässä on ystäväni Manoosha. Hän johtaa orpo- ja päiväkotia (esikoulua). Päiväkodissa käy tsunami-orpoja ja lapsia kaikista köyhimmistä oloista. Päiväkoti on rakennettu saksalaisen säätiön varoilla ja se tekee yhteistyötä Sri Lankan hallituksen kanssa. Aiomme hankkia kummilapsen, jonka koulunkäyntiä sponssaamme jatkossa, lupasin myös että hommaan Suomesta lisää sponsoreita, lapsia kun on siellä enemmän kuin sponsoreita. Tyttöjen kanssa myös juteltiin vaihtoehdosta, että sinne olisi mukava mennä vapaaehtoistyöhön sitten isompana. Huonekin on valmiina ja ihmiset, joihin voi luottaa ja joilta saa apua.

Manoosha tuntee Suomen ja suomalaiset: on monena kesänä ollut poimimassa mansikoita Suonenjoella ja tienannut vuoden tienestit siellä. Manosha menetti kaiken tsunamissa itsekin; bisnekset, asunnon, rahat. Huomaa työasu; hommasin itsellenikin sarin ja kun puin sen päälle sain kuulla paikallisilta että näytän ihan opettajalle, riemastuivat kun kuulivat että oikeastikin olen koulutukseltani opettaja (aikuisten) :D

Päiväkodin leikkimökit.

Ja tämä mytty on Sipulixin omat apinat unessa New Delhin lentokentän kokolattiamatolla, onneksi ostin sarikankaita (Pohjois-Intiassa oli KYLMÄ, eikä lentokentällä ollut lämmitystä) ja onneksi apinat saivat nukuttua. Rynkkykiväärein varustetut sotilaat vartioivat unta, 15t oli pitkä aika siellä, siis ilman syömismahdollisuutta ja muuta ihmismäistä tekemistä. 

Loppuviikosta lisäilen OIKEITA kuvia sitten. Tässä tämmönen pikapäivitys. Öitä ja ötököitä nyt.