No niin. Aloitin tämän päivän tuossa pikkasen jälkeen puolenyön: kuljin pitkin taloa ja kuulostelin mistä kuuluu kummaa piippausta. Ahaa! Astis piippaa....silmät sikkarassa etsin käyttöohjetta...pläräsin ja löysin kohdan " jos merkkiääni on jatkuva kolme piippausta, ota yhteys huoltoon"...ahah. Otin heti aamusella yhteyttä ja koskapa asumme "niin kamalan kaukana" huoltoa olisi tiedossa ensi viikolla (=käsin tiskausta) ja höystettynä kommentilla "kun se konekin on jo niin vanha (2004 VUODELTA!)" AHAH! 

Aamutouhut olivatkin sitten oikeen mielenkiintoiset. Ilmoitin apinoille, että eilisestä katastroofiaamusta johtuen EN KUSKAA, saavat hoitaa ihan itse itsensä kouluun (niinkuin kaikki muutkin lapset tekevät)...jossain vaiheessa oli a) tappelu (hmmm olikohan se että toinen katsoi ja toinen koski) b) kriisi (blondilla oli sopimus kaverin kanssa, että laitetaan kiharat, jotenkin en tajua, että miten se niinkuin sitoo minuakin se sopimus????) c) huutoa (nokun se toiseksi vanhimman laite on niin vaikea minulle, jouduin hieman isommalla äänellä ohjeistamaan että JOS TODELLAKIN HALUAA SITÄ KIKKARAA NIIN HAKEE SITTEN SEMMOSTA LAITETTA JOLLA NIITÄ SAA jne.) d) kaasuttelua (kiharat veivät niin paljon aikaa ja blondin pyöräily-yritys näytti niin säälittävälle, että kuskasin sen sittenkin, klo 9.01 koululle). Verenpaine oli varmaan jotain 500 ja päällä siinä vaiheessa aamua yöpaita, untuvatakki, verkkarit ja paljaissa jaloissa maastokengät. Ihana aamu. Mutta toisaalta parempi kuin eilinen. Eilen oli niin huono aamu, että kiroilin ja kun sain apinat kouluun menin takaisin sänkyyn nukkumaan ja otin tirsat ja aloitin päivän uudestaan. Melkein uskoin itsekin että on uusi päivä kun pomppasin ylös klo 10. Tänään ei ole tarvinnut kuitenkaan herätä kuin vain kerran. Tosin päiväunet voisivat tehdä poikaa...

Päiväni on jatkunut puhelimen kanssa touhuten (siivoan, luen, häärään aina samalla kun puhun, en osaa vain istua persiilleen ja puhua, saati odottaa puhelujonossa). Ensin selvitin Finnairilta miksi en pääse täydentämään reissun plussia...ei löytynyt selitystä mutta avulias tyvär päivitti tilanteen (maksoi maltaita varmaan se puhelu).

No sitten soitin Yel-vakuuttajalle, että onhan se nyt ok etten maksa enää TURHAAN niitä vakuutusmaksuja helmikuusta lähtien (tuossakin on kyllä semmonen juttu että tekisi mieli avautua oikein kunnolla, siis se, että mitä kaikkea pitää maksaa jos uskallat sanoa olevasi yrittäjä)...no siihen tarvittiin kirjallinen ilmoitus (jonka toki olin tehnyt mutta eivät löytäneet sitä sähköpostia kun "sitä postia tulee tänne niin paljon"). AHA.

Olinkin jo aika hyvällä tuulella. Keittelin kahveja ja huomasin ettei kaapissa ole maitoa. Musta kahvi on pahaa. Ajattelin tiskata (tykkään siitä) että jospas vaikka piristyisin ja muistin siinä tiskatessa (siinä mielessä ärsyttävää hommaa, että aivot työskentelee siinä samalla ja muistaa kaikkia ärsyttäviä asioita) kuten:

- putket lorisivat toista viikkoa sitten ja alfa (hätistin yöllä tarkistamaan) totesi että paskalaari on täynnä...hosui jonkun pitkän kepakon kanssa ulkosalla ja sai pumpun toimimaan ja kaivon tyhjenemään, jäi sille puheelle, että pitää tarkistaa viikonloppuna (viime) mikä tilanne, toimiiko pumppu (ei tarkistettu) joten nyt (kun on vuorossa päivystysviikonloppu ja talkkari hakusessa) pitäisi tarkistaa. Paska. KIRJAIMELLISESTI SITÄ!

- reissun aikana oli puuvarastolle käynyt vähän heikosti, nyt on lämmitelty aina pienen erän sahauksen jälkeen ja taas alkaisi olla heikko tilanne...märehtiessä asiaa isäpappa soittaa ja kysyy fiiliksiä (tarkistaa kuinka suicidaalisessa mielentilassa milloinkin mennään) ja ehdottaa että voisi tulla talkkarin kanssa pilkkomaan puita huomenna. Päivän ensimmäinen oikeasti ilahduttava asia. Kiitos. Tulkaa. Teen ruokaa. Pullaa. Ihan mitä vaan kunhan mun ei tartte sahata niitä puita.

No niin. Nyt sitten katselen ulos ja mietin miten saan tuon lumimäärän pihalta vek ennenkuin lähden kokoukseen illalla. Hopeanuolen mahanalus ei riitä tuohon määrään. Huoh. Lumi on kivaa mutta rajansa kaikella. Ymmärrän ihan todella sen, miksi ihmiset haluavat asua kerrostaloissa!

Illalla kokous. Ja illalla esikoisesta tulee ensimmäistä kertaa kummi. On ihan innoissaan.

Näihin tunnelmiin, oikein hyvää ja huoletonta viikonloppua kaikille!