Terveisiä Berliinistä. Parasta oli tulla pois sieltä, en nimittäin tykännyt yhtään. Olen käynyt siellä n. 20v aikana nyt tasan kolme kertaa ja toivon ettei tarvitse enää mennä. Loma oli onneksi kaupungista huolimatta kiva ja onnistunut. Varsinainen syy, ystäväni häät, olivat onneksi juuri niin ihanat ja liikkuttavat kuin ajattelinkin ja hääpaikka aivan huikea!!! Dornburgin linnan kirkossa pari vihittiin ja läheisessä ravintolassa juhlittiin. Häihin mennessä saatiin myös ajaa autobaanalla kovaa (Pamelasta kuului piipitys kun vauhti ylitti 190km/h, varoitus oli talvikelille, ettei kannattaisi ajaa lujempaa)...mutta silti meidän ohi pyyhkäistiin kovempaa...matka-ajoa tehtiin n. 150km/h. Ihan meni rivakasti Berliini-Jena väli.

Päivittäminen on viivästynyt sillä Sipulixilla on nyt ihan oikeasti aika hirveästi tekemistä. Kurpitsaa, kurkkua, sipulia, mustaherukkaa, punaherukkaa, karviaista, omenaa pukkaa tuutista, mehustaminen on hidasta ja ei- en voi pakastaa marjoja muovipussissa kokonaisina myöhempää ajankohtaa ja mehustamista varten. Ei mahdu! Vaikka pitääkin piipertää sukkelaan paikasta toiseen, välillä muistaa ja hallita apinoiden huolia- kun sellainenkin erikoisuus kuin suomalainen koulu aloittaa arkemme dominoinnin huomisaamuna- niin siitä huolimatta on aivan mahtava vuodenaika menossa. Luonto pursuaa ja on antelias. Tykkään. Tykkään! 

Nyt muutama kuva, loput on toisessa puhelimessa, jonka piuha taasen on töissä...

Häälook.

Tässä yksi parhaimmista maisemista terassiaterialla.

Hotelliaamiaisella sai syödä kirsikoita niin paljon kuin halusi. En kokeillut saako niistä mahan kipeäksi, yritin syödä maltilla.

Onneksi joku sytytti roskiksen. Sain Saksalaisia palomiehiä piristämään päivääni. Ouje.

Pamelan avulla löysimme perille ja takaisin. No, yhden kerran oltiin vastaantulevien kaistalla risteyksessä (hetken) ja yksi uukkari tehtiin niin ettei oltu kartalla...aika hyvin silti.

Loman aikana kesäkurpitsat olivat saaneet sätkyn. Näistä riitti työkavereillekin. 

Töihin tullessani löysin itseni ilahduttamassa työyhteisöämme työkaverin kanssa pienellä askartelutuokiolla. Koskapa heinäkuun poika oli niin söpö ja elokuun poika ei niinkään, niin ajattelimme askarella elokuun pojan juoksemaan sivuun. Huomatkaa nastan paikka. 

Että ihan ollaan jo arjessa kiinni...oikeinkin mukavaa elokuuta kaikille!