Tervehdys taalta kaukaa. Nappiksista puuttuu skandit ja yhteys patkii mutta pitkan ajan jalkeen paivitan kuulumisia, kun yritan saada blondia hereille ja aikaa kulumaan. Monen vuoden odotuksen jalkeen paasimme kuin paasimmekin blondin kanssa katsomaan rakasta kummitatia tanne maapallon toiselle puolelle. Ja koskapa matkassa on Sipulix niin varmaa on etta aina sattuu ja tapahtuu:

- Lahdimme kotoa varmuuden vuoksi aamukoneella etta varmasti ehdimme illan Singaporen koneeseen. Kulutimme aikaa Helsingissa tapaamalla sukulaisia (siskokultaa miehinensa ja Alfan veljea kera kumppaninsa) ja vietimme hienon hetken mm. Helsingin Tuomiokirkossa kuuntelemalla venalaista poikakuoroa. Finskin bussiin istuessamme puhelimeni piippasi: LENTONNE SIGNAPOREEN ON PERUTTU, ALKAA TURHAAN SAAPUKO KENTALLE SILLA MITAAN EI OLE TARJOLLA. No, sen verran meni Sipulix hapsingilleen, etta menimme ulos linja-autosta ja huomasimme vasta onnikan peravalojen nakyessa, etta pakkohan meidan on menna sinne laukut hakemaan, ei ne sielta mihinkaan ole liikkuneet ellei mekaan. Ja sitten taisi blondilla tirahtaa pari kyynelta kun ensimmainen viesti yhtiosta oli etta korvaavia lippuja on vaikea saada ja voisitteko perua matkan. Menimme siis kentalle, loysimme laukut, saimme hotellimajoituksen ja yolla piiiiiiitkan soittorumban jalkeen myos uudet liput, talla kertaa Pariisin ja Hong Kongin kautta Sydneyhin. Ja voin kertoa: Hong Kongin kentta on aivan huippu! Selkea, tilava ja paljon pienia ihmisia joka paikassa auttamassa. Tulen ja menen toistekkin!

- Myohastyneen lennon ansiosta otin vastaan useita pyyntoja, puheluita ja viesteja siita, etta lahtisin mukaan meidan piirin puheenjohtajakisaan, kun aiemmin tehtavaa hoitanut siirtyy kampanjoimaan taysilla EU-ehdokkuudestaan. Suostuin. Ja ehdin kuin ehdinkin tehda alustavia luonnoksia tiedotetta ja asian etenemista varten ennen pitkia lentoja.

- Sydneyssa ja ymparistossa palaa. Joka paiva haisee enemman ja vahemman savu. Kavimme paloista huolimatta Blue Mountains vuorilla ja siella savu haittasi nakyvyytta. Blondia valilla jannitti ettei vaan jaada jumiin minnekaan mutta aussiystavani on huolehtinut meista kuin omista lapsistaan ja olemme luksusseuran lisaksi saaneet nauttia myos ruhtinaallisesta taysihodosta ja kuljetuspalveluista. Ei voi valittaa.

- Tutkailin Suomen tilannetta ja ehdokkuuteeni liittyvia lehtijuttuja ja huomasin painavani aussinappiksilla suosittele linkkia sen sijaan etta lukisin sen...niinpa sitten kaikki naamakirjaystavani saivat suosituksen ko jutusta ennenkuin ehdin edes yskaista. Parhaimmat viestit ja kannustukset ovatkin sitten tulleet Kanadasta, Genevesta, Sri Lankasta, Ruotsista ja Saksasta, paha kylla, niista ei taida marraskuun 9.pv olla mitaan apua. No worries.

- Ehdin katsoa jonkin luontodokkarin ennen lahtoa maailman myrkyllisimmmista elukoista ja niista yllaripyllari useampi asuu taalla. Yksi pahimmista hamahakeista juuri Sydneyssa ja olin vahan huolissani niista kun tulimme. Sainkin pienen satkyn kun istuimme tulokahveilla residenssissamme ja katosta hiljalleen laskeutui mojova hamis suoraan nenani eteen. En kiljunut, edes silloin kun ystavani kuljetti hamiksen seitistaan ulos. Jos mina olisin saanut paattaa niin varvastossu olisi puhunut. Ei ollut kuulemma myrkyllinen, tossu pysyi poissa.

- Tapasimme ihanan ystavamummelin, johon tutustuin vuonna 1991 ensimmaisella matkallani tanne. Olemme pitaneet yhteytta 22 vuotta ja en voi vaittaa etteiko minua ihan pikkuriikkisen itkettanyt kun tapasimme uudelleen. Toiveissa on, etta paasemme seuraavalla reissulla Alfan kanssa heidan luokseen kylaan pidemmmaksi aikaa. Tuntui hyvalle sydamessa :)

Laitan tahan pari fiiistely kuvaa taalta. Nailla aurinkoenergioilla pitaisi jaksaa tyontayteinen ja pitka syystalvi. Alfa viestitteli juuri, etta kotipuolessa on -12 astetta. En nyt juuri pysty sita kuvittelemaan mutta eikohan se taas viikonloppuna palaudu mieleen. Sita ennen on viela pari uimakeikkaa ja oopperatalo koettavana.

Hei sinne ruudun toiselle puolelle. Pida peukkuja, kotimatkalle ja vaaleille. Jannittaa vahan. Sopivasti. Hyvia ehdokkaita on tullut mukaan, huonoille en ainakaan havia.

Laskeuduimme Blue Mountains vuorilla alas kauniin putouksen juurelle. Sain pohkeet enemman kuin jumiin.

Three Sisters, hiekkakivimuodostelmat Blue Mountains vuorilla. Takana nakyva usva ei ole eucalyptuspuiden erittamaa aromaattista oljya niinkuin tavallisesti vaan bushfire aiheuttamaa savua, joka haittasi nakyvyytta ja valilla jopa hengittamista.

Taalla on helppo hengittaa. Dee Whyn viereinen ranta, laskuvesi ja helle. Ihanaa.

Aurinkoterveisia Sipulixilta!