Uuden elämän opettelu ei ole helppoa. Se ei ole helppoa, koska mukana kulkee vanha nahka. Nahka on mennyt ryttyyn, se on liiassa kuumuudessa vähän kärähtänyt, se on venynyt kun on pitänyt riittää enempään kuin on alunperin edes pystynyt ja siihen on tullut reikiä ja koloja, kun elämä on murjonut.
Ja sitten vielä pitäisi opetella uusia asioita ja elämään uudella tavalla.
Tutustua uuteen ihmiseen, joka on oman vanhan nahkansa alla. Tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin kuvioihin vanhoissa nahkoissaan.
Miten hemmetissä se edes onnistuu?
Sipulixi on keväthangilla hiihdellessään yrittänyt järjestellä vanhaa nahkaa vähän uuteen asentoon ja antaa talviauringon selvittää pahimpia pelkoja ja epäilyjä.
Kun kyllä kaikki uusi pelottaa. Sekin pelottaa kun kaikelle ei ole sanoja. Ympärillä tapahtuu itselle omituisia asioita. Tapahtuu asioita, joita et voi ymmärtää, eikä sinulle kukaan kerro, mistä on kysymys.
Silloin on vaikeaa olla rohkea. Tai iloinen. Tai luottavainen. Tai mitään muutakaan. On vain elettävä. Vanhoissa nahkoissa.
Sipulixille on sanottu vuoden aikana moneen kertaan, että on ollut rohkea.
Vanhoissa nahkoissa rahjustaessa, uutta elämää opetellessa ja aina uusia pettymyksiä kohdatessa ei jaksa edes Sipulixi ajatella olevansa erityisen rohkea.
Välillä sitä on niin peloissaan, että pilaako kaiken sillä, että on niin utelias, tai suorapuheinen tai suoraviivainen jopa kärsimätön. Välillä on niin uuvuksissa kaiken uuden opettelemisesta ja outojen asioiden ymmärtämisestä ettei näe mitään edessä.
Ja sitten siellä, keskellä kaikkea epävarmaa, on hetkiä, jotka saavat kaiken huolen sulamaan ja vanhan nahkan oikenemaan...siellä on:
- pieni ja suloinen uusi koiraystävä, joka huolii sinut kaveriksesi vaikket osaa etkä ymmärrä yhtään mitään koirista tai mistään muustakaan
- luistavat sukset ladulla ja ihana viima poskilla
- tunne, että rakkaus ympäröi sinua eri ihmisten kautta eri tilanteissa
- omat apinat, jotka muistavat sinua juuri sillä hetkellä, kun ajattelet, että kukaan ei muista
- oikeita sanoja, että riität, riität ihan vain itsenäsi, olet juuri sinä ja hyvä niin
Ja sitten löydät hetken uudessa elämässä: hymyilet, katsot elämää, rakkautta ja valoa suoraan kohti.
Kyllä se kantaa.
Koska on jo kantanut.
Kyllä se rakastaa.
Koska on jo rakastanut.
Kyllä se valaisee.
Koska on jo valaissut.
Suloista kevätpäiväntasausviikkoa ystäväni siellä ruudun takana.
Elämä on hyvä. Elämä on juhla.
