Luin tässä vaihteeksi taas aimo kasan naistenlehtiä (matka pohjoiseen, matka vielä pohjoisemmas, paljon hiljaisia iltahetkiä [!!!] ja matka(t) takaisin)...no, jossakin niistä kerrottiin kuinka Laura Voutilainen on perustanut AAA-kerhon (olikohan se AloittelevatAikuisetAkrobaatit). Juttu jäi johonkin alitajuntaa ja yksi kanuunan laukaus jysäytti sen muutaman lisämielikuvan kera takaisin tietoisuuteen.
Minähän voisin perustaa AloittelevienAikuistenIhmisTykinKuulan-kerhon ja harkita elävän tykinkuulan ammattia!!! Siis oikeasti. Listasin työhön kuuluvia plussia ja miinuksia ja plussat voittivat ihan reilusti...vai mitä sanotte:
+kerta laakista päivän työt tehtynä
+hiirenhiljainen ja kannustava yleisö joka työsuorituksessa
+valtavat aplodit työsuorituksen jälkeen
+puolikymmentä raavasta nuorta miestä varmistamassa turvallisuuden joka ainoan työsuorituksen edellä
+ihanan ilmalennon jälkeen valtavalle ilmapatjalle pyllähtäminen jokaisessa työsuorituksessa
+työsuorituksen jälkeen korvia soiva euforia onnistuneesta toiminnasta
-kova pamaus saattaa aiheuttaa tinnitusta vuosien työskentelyn jälkeen
-rehevöitymään taipuvainen ahterini saattaa juuttua joskus tykin suuhun kiinni (vai mitä luulette, olisiko yleisö pettynyt, jos tirehtööri ilmoittaisikin elävän tykinkuulan juuttuneen tykkiin ja pelkän vaimean tuhahduksen saattelemana siirrytään seuraavaan ohjelmanumeroon)
-jatkuva painontarkkailu (että mahtuisi työpaikalle) saattaa aiheuttaa vuosien työskentelyn jälkeen stressiä
-muita miinuksia en keksinyt, paitsi jos ilmalento jäisikin liian lyhyeksi ja sitä pyllähtäisikin keskelle kauhistunutta yleisöä niin se saattaisi olla kohtalokkaan lisäksi myös erittäin ikävää.
No, jatkuva kiertolaiselämä kun ei kuitenkaan monestakaan syystä sovi juuri nyt minulle niin spekulaation jälkeen jätän tämän idean hautumaan...seuraavaan pamaukseen asti ainakin.
