Käväisin tässä viikonlopun aikana pääkaupungissamme. Rankan ja työntäyteisen viikon jälkeen ajattelin selviäväni yhden loppuseminaarin päätösristeilylle siskoni kanssa ihan kunnialla (lentoliput ostettu, hotelli varattu, shoppailuaikaa varattu, lastenhoitaja järkätty, viikon työt pulkassa) ja miten sitten kävikään...hardvinyl (terveisiä susikairaan) aloitti pahan ylivuodon jo heti perjantaina aamusella lentoasemalla: turvatarkastuksen jälkeen ajattelin imaista kupposen kahvia (ennen lentokoneen myrkkyannosta) ja kuulin ilmoituksen "turvatarkastukseen jäänyt rannerengas -saa tuntomerkkejä vastaan" -kuulutuksen tiskille, ja kipinkapin hakemaan, jonka seurauksena unohdin pastillit ja kahvin kahvitiskille, josta sitten huudeltiin perääni. Lentokoneessa reippaat emännät rouvitellen toimittivat kaulahuivini mukaani ja hotellissa kirjauduin sisään ja sain respan pojan juoksemaan hissille asti (haluaisitteko avaimenne myös) ....
Hotellihuonessa ajattelin että oikasen pikkasen..että jaksan kipittää tapaamiseen...sillä seurauksella, että heräsin n.1,5 tunnin kuluttua. Tuli pikkasen kiire: korkokanta-hölkkää n. 1,2km kohti eduskunnan lisärakennusta...pari mutkaa suoriksi sillä seurauksella että tipahdin kartalta...pari neuvot paikallisilta mummeleilta (joilta sain perään huutelut"jestas kun se on niiiiiiiiii-iiiiin kaukana) ja juoksuaskelin kiertämään ympyrän muotoista taloa, jonka etuovelle päästäkseen on "väärästä" suunnasta lähestyttäessä kierrettävä kokonaan, hölkyti hölkyti ja sitten ovessa lukee : kansalaisinfo. TÄH? Pikaisen loogisen päättely seurauksena sitten sain infon mennä seuraavasta ovesta sisään ja myöhästyin vain 5min sovitusta tapaamisesta...tosin höyrysin hiestä koko lounaan ajan (se ei kuulunut suunnitelmiin).
Lauantain seminaarissa sitten lueskelin rauhassa lehteä kun joku kysäisi (julkisesti) että onhan kaikilla passit kun ajokortilla ei laivaan pääse...no, eipä tainnut olla (käteni oli ainoa joka nousi [mukana olleen siskoni ilme oli PALJONpuhuva], kuulin jälkeenpäin useita muita"passi jäi kotiin" tarinoita, mutta muut saivat lähempänä asuessaan sen hommattua)...sitten piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä jonotus Finnairin automaattiin, josta Phuketin takia ruuhkautunut vaihde soitteli plingeliä. Jonotuksen uuvuttamana soitin puhelun toiselle siskolle, että miten olisi käynti lentoasemalla, silläseurauksella, että passini myöhästyi 7min koneesta. Myöhemmällä koneella ei ehtinyt.
Se mukana ollut siskokaan ei lähtenyt risteilylle. Oltiin toinen yö hotellissa. Nähtiin rakkaita ihmisiä. Syötiin hyvin. Tehtiin jouluostoksia. Nautittiin toistemme seurasta. Puhuttiin. Ja tultiin kotiin. Ja vastattiin hymyillen "juu juu" kyselyihin: " Oliko hyvä risteily???".
Huomenna on vuorossa saksalaisten muusikkojen kuskausta (yritin kysyä äidiltäni että mitähän porukkaa ja miksi pitää kuskata, mutten saanut vastausta), konserttia, soittotuntia, koulua, leivontaa, töitä ja sen semmosta. Toivottavasti muistan itseni sinne minne pitääkin...
Täältä tähän. Öitä!
