En tiedä montako kertaa päivässä toistan tuota (hyvänä päivänä usein) mutta tänään olen naureskellut "päivän nauruja" pariin otteeseen...

- säntäilin aamulla eestaas...pannuhuoneeseen, pyykkikoneelle, keittiöön, budoaariin (kyllä, kutsun sitä juuri sillä nimellä, saa nauraa), keittiöön, pirttiin, makkariin, ulos, kuistille jne. huomatakseni aina, että edetessäni seuraavaan paikkaan olin jättänyt edelliseen paikkaan jotain, jota sitten piti palata hakemaan, kuten maitopurkki kuistille (kissoille maitoa), avaimet veskiin (tarkistin hiukset lähtiessä), puhelin makkariin (toimii myös herätyskellona) jne. repesin siinä vaiheessa, kun kiljuin pihan perältä sellaisella ontolla ja änisevällä sopraanoäänellä ovea sulkevalle lapselle "sammutavalosammutavalosammutavalo" (en sitten niin yhtään tykkää sopraanoista ja valo, jota piti sammuttaa oli ulko-oven päällä palava mörköpelote)...lapsen ilme oli PALJONPUHUVA.

- opetussession aikana yksi opiskelijoista kuvaili parasta elämystään (aivoitukseni askartelivat kaikessa kaksimielisessä), repesin siinä vaiheessa, kun huomasin sanovani ääneen että minäkin haluaisin (kyseessä oli sitten kuitenkin vain konsertti-elämys...mutta minkäs teet omalle ajattelullesi ja naurullesi siinä vaiheessa)

- eräs taho oli laittanut pahan raksamiehelle (raksamies oli tuumannut että nyt veti hiljaiseksi...)

- sain muutaman extralinkin mun monarkiasyndroomaan (voitte arvata että kärsin tuskia, kun en pääse päivittämään kotikoneen tilanteesta johtuen uusimpia Victoria-juttuja [olen jo käynnistänyt vedonlyönnin eroamisesta, mutta odotetaan ne häät ensin])...hyvät naurut muutamista videopätkistä (työnteho moninkertaistui kun kuuntelin ruotsia!!!)

Huomenna lähdetään täältä toimistolta evakkoon ja sanotaan byebye raksamiehille. Viikonloppuna reissussa, joten seuraava postaus sitten hiihtoloman hurmiosta!

Ciao!