Olen menossa syömään työkavereiden kanssa, törmään ravintolan ovella rullatuolissa istuvaan papparaiseen ja hänen saattajaansa, hymyilen ja käyn seuraavan keskustelun (en tunne kumpaakaan) pariskunnan kanssa:
- OOTKO SUOMALAINEN?
- juu, oon...(näytän kysyvälle)
- JAA; VAINNIIN, MINNEKÄSITÄ...???
- no tuohon viereen oisin menossa syömään...(avaan oven)
- JAA VAINIINN, NO MENE SITTEN!
- juu niin taidan mennä, hauskaa illanjatkoa...samma på svenska...tai kai ne taas luuli mua venäläiseksi...HARASOO!
*****************
Vastaan puhelimeen, johon soittaa siskokulta:
- MISSÄ OOT?
- autossa, missä ite?
- LAPISSA; KUULE MULLA OIS PIKKUPYYNTÖ...
- *huokaus* NIIN?
- NO ET MILLÄÄN VIITTIS HOMMATA VELIPOJAN MUKAAN MUN MAASTOJKENKIÄ KUN TÄÄLLÄ EI PÄRJÄÄKÄÄN LENKKAREILLA...
- Hmmm, yritän järkkäillä, en kyllä niiden takia aja 70km, sorry...
- JOO SOITA SITTEN JOS ONNISTUU....PUSIPUSI
- *KIRSK* (hampaat) PUSI PUSI....
Sitten soitan velipojalle, äitimuorille, mummukullalle, velipojalle, äitimuorille, alfaurokselle, äitimuorille, velipojalle ja HALLELUJAA! Sain soviteltua kenkäynnämuu-pussin kuljetuksen huomisaamuun hammaslääkäri-, asiakaskäynti- ja työpaikalle-ajoruletin väliin, ehkä.
Ja illalla, kun olen tulossa "päätöspalaverista" (se kylätapahtuma, jäimme kukin kylä plussalle n.50e, ei muuten kannata laskea tuntitaksaa, ei riitä sentit, ei edes millit...) 80+ isovanhemmat on keittiössä:
- MITÄ SINÄ LAPSI RAKAS TEET?
- NO ruikin tässä toiseksi vanhimman kanssa matolääkettä tuon kissan kurkkuun...
- VOI KAUHIA, TUO ON KYLLÄ IHAN YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ, MIKSI SINÄ TUOTA TEET???
- ??? No, empä kyllä tiedä, on tässä se hieno puoli, että...ööö...se ei ainakaan mua raavi...(niin ja mato kurkistelemassa kissan takapuolesta on aika ikävän näköinen)...
*******
Ja sitten viikon sammakko! Käytin koiraa Herriottimme luona, ja kuten aina, James sai meidät molemmat koiran saattajat (minut ja toiseksi vanhimman) hymyilemään typerästi ja puhumaan vielä typerämpiä, vai mitä sanotte tästä henkevästä keskustelusta, jonka James aloitti:
- NO VOITHAN SINÄ YLLÄTTÄÄ JA MENNÄ JA AMPUA HIRVIKORTIN JA PÄIHITTÄÄ KAIKKI UKOT...
- hih, juu, mutta kun mulla se ampuminen ei oikeen sytytä...
- NO EI OIKEASTAAN ENÄÄ MULLAKAAN, ON SE METSÄSTÄJÄNVIETTI JO VÄHÄN LAANTUNUT TÄSSÄ IÄN LISÄÄNTYESSÄ.
- no, jos muut vietit toimii niin sehän kuites sitten ihan ALLRIGHT....
- JOO, TOIMII NE....
Hmmm...kiva tietää...pääsin juuri ja juuri ovesta ulos. Vastaanottoapulainen tuijotti koko keskustelun minua, koiraa, toiseksi vanhinta ja kyllä, myös eläinlääkäriä, suu auki. Nauroin vielä kotipihassa.
HAU HAU. Kyllä henkevä keskustelu aina päivän piristää. Koskaan ei voi tietää missä uusi piristävä keskustelu luuraa!!!
