Terveisiä Savonlinnasta. Ja niinkuin aina. Ihmiset, luonto, järvessä pulahtaminen, saunominen kynttilän valossa ja käveleminen sumussa piristi, virkisti, ilahdutti ja lämmitti sydäntä. Siellä on vaan niin hyvä olla. Teidän iloksi otin (luvan kanssa) 2 kuvaa ystäviemme pirtistä. Näistä pitäisi tulla kyynisimmällekin lukijalle joulumieltä...?

Astiakaappi. Tuijottelin sitä -kauan.

Joulukaappi. Kävin tervehtimässä tontut 7.kerran. Tälläkin kertaa hyrisin onnesta.

Noudatin menestyksellä myös ohjetta "rentona järveen". Kolmannella kerralla vesi ei enää edes TUNTUNUT kylmälle.

Ja nyt on jo ikävä sinne. Taas. Onneksi jouluvalot, omenat ja vadelmat lohduttavat pahimpaan hätään...ainiin ja Muhosen luomuruislimppu, tuotiin sitä ihan syödä asti -pakkaseen.

Nautinnollista joulun odotusta sinne ruudun toisellekin puolelle.