Hirvipeijaisissa:
- ÄLÄ KOSKE SIIHEN, SOH
- Mihin?
- EN MÄÄ PUHUNU SULLE KU SULLE
- HÄ?? MIHIN?
- Eikun sulle ei sille
- HÄ?
-HÄ?
Hmmm. Voitte arvata, sormet paloivat koskijalla, soh. Pidin tiskausparini kanssa tavoitteena, että ensi vuonna tiskaamme 3. kertaa yhdessä (toivottavasti) ja yritämme kommunikoida yhtä joustavasti kuin ruuanlaittopari. Ruuanlaittaja-konkareiden keskustelu kun oli koko päivän tätä luokkaa:
- onko tää
- on mutta menikö
-ei, otakko
- joo mutta se pitää
- niin mutta laitetaan ensin
- ainiin hyvä kun sanoit (MINKÄ SE SANO, HÄH TÄH, MÄ EN TAJUNNUT EDES MISTÄ ASIASTA PUHUIVAT VAIKKA SILMÄ TARKKANA VIERESSÄ TAPITIN). Lukivat mitä ilmeisimmin toistensa ajatuksia paremmin kuin minä omiani.
*****************
Tänään siskokullan luona.
- Joko se heräs
- ei, mulla ois yks juttu...
- no nyt se varmaan heräs!?
- no ei herännyt niin mun piti sanoa siitä...
- vieläkö se nukkuu?????????
- joo ja sitten piti vielä sanoa siitä....
- NO NYT SE HERÄS!!!!! Sitten siskokulta jäi yksinään jatkamaan höpinäänsä kun minä ryykäsin kummityttöä pussailemaan.
Että mitenkö keskellä päivää siellä. Olin sopivasti parin korttelin päässä lounaalla (pitsaa, aah ihanan epäterveellistä) ja päätin ehtiä moikkaamaan kummityttöä ja piristymään siinä samalla. Voin kertoa: TOIMI!
**********
Eilen työkaverin luona:
- voi miten pieni
- no meistä hän on jo aika iso
- joo, mutta ihan kauhean pieni, onko täällä käynyt paljon katsomassa?
- no ei kovin paljoa...
- ai, no mitä ne ihmiset on tuumanneet
- no, ompa pieni
Hmmm. Olipa taas kerran omaperäistä se minun kommentointi, mutta kyllä 4-5kiloisten vauvojen äitinä voin sanoa että 3-kiloinen ON PIENI!!!PIKKURUINEN!
*************
Töissä istun ja mietin mitä seuraavaksi. Ehkä salin kautta kotiin. Pitkästä aikaa ilta ettei ole mitään menoa eikä edes lasten harrastuksia eikä kuskausta. Ihanaa. Taidan vain olla. Onnistuiskohan se? Jos ehdin niin nappaan teille kuvan suihkukaappimme sisälmyksistä. Alfauros on puuhastellut muutaman illan sen parissa. Pikkasen epäilyttää....
