Hah. Ei sitten sellasta kun ehitte jo luulemaan. Mutta aloitetaanpa alusta.

Kylämme sähköosuuskunta järjesti retken. Ohjelmaan kuului (pienellä omavastuu osuudella) Valajaskosken voimalaan tutustuminen, Napapiirin pikaju eikun pyörähdys,  Pohjanhovissa syöminen, Rantasipissä yöpyminen, Kemin lumilinna ja kahvit Merihelmessä. Ja. Se mikä hämmästytti. Valmiille ja puoli-ilmaiselle reissulle oli lähtijöitä vain n. 20...no, ei se määrä vaan laatu: hauskaa oli!!!

Valajaskosken voimalassa mieleenpainuvinta oli seistä joen pohjassa hervottoman vispilän vieressä ja miettiä vesivirtoja kuohumassa vieressä. Ei niin hirmuisen kiva tunne. Olen myös hämmästynyt siitä, että voimala toimii sähkötuotannon tasaajana muutaman minuutin viiveellä...siis kun te kaikki lukijani siellä maanantaina laitatte sähköt tappiin (valot, kahvinkeitin, telkku, mikro, hiustenkuivaaja jne.) niin Valajaskokella on se vispilä joka pyörittää teitinkin koneet, ainakin alkuun...sähköä kun tuotetaan sitä mukaan kun sitä kuluu, Nobelin paikka ois jos keksit miten saat siitä rupelista ylimääräisen talteen -edullisesti. Mietin täällä kovasti itsekin.

Napapiirillä ei ollut joulupukkia. En sitä kauhean aktiivisesti etsinytkään, puoleksi muilta matkustajilta salassa karkasin isäpapan kanssa syömään ranskanpottuja...siis eihän sitä voi kestää nälän kanssa ilta 7 asti ilman suolaista....Alfauros söi myötätunnosta yhden hampurilaisen (3 pihvillä). Muutapa en sitten shoppailutkaan. En vaikka Iittala ja Marimekko ois kuulemma ollut ihan vieressä.

Ilta kuuluisassa Pohjanhovissa oli rauhallinen, tosin kuulin elämäni pisimmät ja mahtavimmat kilinät illan aikana. En osaa tarkalleen arvioida montako kymmentä lasia, pikaria ja jälkiruokakippoa yksi hämmentynyt herrasmies tönäisi lattialle mutta varttitunnin ajan tarjoilija kauhoi lasinpalasia jäteastiaan rikkalapio kerrallaan. Kilinän jatkuessa sai ihastella näkymiä: ravintolan ikkunoista näkyi uskomattoman hieno maisema joelle ja hienoon Jätkänkynttilä-siltaan. Ja ruoka oli -loivasti ilmaistuna -hyvää! Herkkua! Käväisin myös tarkistamassa sauna-osaston ja uima-altaan. Kylymää vettä oli.

Kotimatkalla piipahdettiin Kemin lumilinnassa (josta osuudesta apinat olivat erityisen katkeria) ja ällistelin hienoja lumi- ja jääviestoksia (tässä HOX jos etelästä tulee meille pääsiäisen aikaan porukkaa, niin pistäkääpä mietintään, mentäiskö käymään kaikkien apinoiden kanssa siellä, tosin toinen auto tarvitaan ja rahaa, aika tyyris näytti olevan...lapset 6,5e ja aikuiset 13,5e, en tosin tarkistanut perhe tms. lippuja). Tosi kiva paikka. Otimme ryhmäkuvan ja seurueemme loppumatkan ilakoinnin aihe oli Sipulixin poseeraus...hö, mä siis vähän otin asentoa siksi, etttä takanaolevakin näkyisi...

Ja kotona oli kaikki hyvin. Siskokulta oli viihdyttänyt lapsia "eisaakertoaSipulixille" -osuudella...tiedoksi Siskokullallein ja muille samaa yrittäville, että näihin juttuihin tarvitaan vain 1 aivosolu (Sipulixin) ja 2 sekuntia aikaa arvaamaan -kaikki!  Nyt paapaan, edessä kaamea viikko.Minisiperia- ilmastoineen päivineen. Tiedossa työtä vuorotta ja pannuhuoneessa istumista ja mörköpäivystystä. Iu.