Olin tänään Pyhäjoella viettämässä vaalityön merkeissä iltaa. Kaunis paikka. Mukavia ihmisiä. Kiperiä kysymyksiä ja vapaan seurustelun ja juttelun sijasta jouduimmekin paneeliin. Yllätyksen seurauksena hiki virtasi...tunsin kuinka hikinoro valui selässäni samalla kun selitin miksi minua kiinnostaa energiapolitiikka ja etenkin mikä siinä. Huh. En tiedä onko se poliittinen itsemurha olla kiinnostunut energiasta, kun naiselle sopivampaa tuntuisi olevan esim. perhepolitiikka. Tosin, Sipulix on aina jystänyt päätä seinään, milloin ala-asteella raivopäisesti puolustamalla milloin mitäkin tärkeäksi nähtyä asiaa (musiikintunnin kulku, näytelmän roolijaot, koenumeroiden oikeellisuus, opettaja puolueellisuuden vastustaminen jne.)tai myöhemmin elämässä (neuvolassa,  vanhempain vartissa, koulussa, elämässä voisi myös ottaa rennommin ja kaikki säännöt ja kontrolli eivät aina ole hyvästä) joten mennään tässäkin sitten niinkun sydän sanoo. 

Ja sanoo se järkikin tähän vastalauseensa. On niin vaikea sulattaa tämän kevään ydinvoimapäätöstä ja hyväksyä sitä puhtaasti vain ok-asiana, tyyliin että saadaanpa ainakin päästötöntä energiaa ja säilytetään kilpailukyky. Entä se jäte? Jätteen loppusijoitus? Jätteen kierrättäminen? Teknologia? Uraanin kaivaminen ja kuljettaminen? Ympäristöhaitat? Tulevat sukupolvet joutuvat ratkaisemaan ja selvittelemään meidän ongelmia ja jätöksiä, ja vain siksi kun nyt on niin kiire ja hoppu menestyä ja rikastua ja pysyä muun maailman mukana. Pelottiko teistä kellään, kun Venäjän metsäpalot nuolivat Tshernobyliä? Toiko se muillekin kylmiä väreitä kuin vain minulle? Miksi minun aivoilleni 2 rakentamispäätöstä ydinvoimaloille ovat vasta ALKU kaikelle sotkulle mikä pitää selvittää, sillä vielä ei olla oikeasti ratkaisu MITÄÄN. 

Ja puhtaasta energiasta. Kunnioitan sitä ns. risupakettia (joka on aika vähättelevä ilmaisu kokonaisuudelle, sen vähän minkä siitä ymmärrän) mutta oikeasti, puun ja puuperäisen materiaalin polttaminen on vielä pitkään aika epäekologista, liikaa vanhanaikaista tekniikkaa polttamiseen, liikaa hiiilidioksidia, liikaa pienhiukkasia, liikaa teiden rakentamista ja polttoainekustannuksia puun ajamisesta. Siksipä mietin koko ajan biomassaa, etanolia, oikeasti puhdasta energiaa...Pitäisikö vaihtaa alaa ja puhumisen sijasta harkita tekevänsä oikeasti jotain...? Paremman puutteessa lueskelen bioenergiamatskua, ihailen Chempoliksen kauppoja (Kiinaan, MIKSEI SUOMEEN????????) ja haaveilen tuulivoimalasta, biomassan ja etanolin hyödyntämisestä ja kuvittelen joskus raskivani ostaa edes yhden aurinkokennon, vaikka pannuhuoneen katolle.

No, joo, jos ottais sunnuntaina lunkisti ja miettisi vaan kodinhoitopalveluiden järjestämistä ja ärtyisi Seinäjoki-ratakysymyksestä. Sunnuntaina vuorossa Marjatan päivän viettoa, vaalityötä ja runonlausuntaa Pudasjärvellä.

Saa ehdottaa riimejä lausuttavaksi. Ideat vähissä.

Teitin,

Sipulix.