Joskus on vaikeaa eläytyä miehen maailmaan. Siihen, mistä ajattelu alkaa, mihin päättyy ja mistä mahdollinen oletettava toiminta alkaa ja mihin päättyy.

Mistäkö moinen vaikeus. No. Kun törmää tilanteisiin, jossa tilannetta on hallitsemassa mies ja huomaat omaavasi huomattavia tulkintavaikeuksia, tulee väistämättä mieleen, että maailma on eri, jossa elämme.

Esimerkki 1. Olin muuttotalkoissa. Useat (!) mieshenkilöt tyhjensivät vanhan kämpän ja totesivat, että se on tyhjä. Seuraavana päivänä menen siivoamaan yhdessä siskokullan kanssa ja toteamaan, että a) kaapeissa on tavaraa b) pöydillä on tavaraa c) parvekkeella on tavaraa d) kylpyhuoneessa on tavaraa e) vessassa on tavaraa. Kahden naisihmisen mielestä muutto oli ikäänkuin vielä kesken.

Esimerkki 2. Useaan otteeseen (ja useana syksynä) olen maininnut useammalle mieshenkilölle, että olisi oikein hyvä ja tarpeellista jos kasvimaani kynnetään jo syksyllä (useasta syystä). Yhtä useana keväänä olen saanut selityksen että se on ihan sama jos keväällä kynnetään...siis missä mielessä, ehkä kyntäjän mielestä, mutta yksikään kyntäjistä ei ole ainuttakaan juolaa ollut nyhtämässä kesän aikana penkeistä. En vaan saa keksittyä millä saisin perusteltua maanviljelyksen miespuolisille ammattilaisille oman näkökulmani ja kantani niin että se ei kuulostaisi vaan naisihmisen puutarha-piipitykselle.

Esimerkki 3. Istuin viikolla kahvilassa kahvilla ja odottelin kahviseuraa. Odotellessa harrastin ympäristön tarkkailua ja huomioni vei kuuluvasti parkuva lapsi naapuripöydässä. Lapsen isä hörppi rauhassa kahviaan ja lapsi parkui kurkku suorana vieressä. Jäätelö oli tipahtanut maahan. Isä joi kahvinsa ja sanoi että uusi jäätelö haetaan seuraavalla kerralla. Lapsi jatkoi parkumistaan, vielä parkkipaikallakin näytti huutavan ihan ansiokkaasti. What? Olisiko isän kahvikuppikin juotu seuraavalla kerralla, jos se olis vahingossa kaatunut...?

Esimerkki 4. Metsästys täyttää ympärillä olevien miesten keskustelut, illat, viikonloput, vapaa-ajat, kaiken. Mistä on kyse? Eloonjäämisestä? Alfavietistä? Harrastuksesta? Naisten kiusaamisesta?

NO, onneksi on miehiä. On ne silti aika tarpeellisia, joskus/toisinaan ilo silmälle, miksei mielellekin ja parasta kaikessa: vain mies osaa ihailla naista niin että hymyilyttää koko päivän.

Miehekästä loppuviikkoa! Lauantaina on Limingassa piirikokous ja isäpappa oli hommanut minulle "tärkeän" tehtävän. Soittaa ja säestää hurautan maakuntalaulun siellä, oli kuulemma ammattimuusikko ollut niin kallis. Onneksi meitä halpisnaisia löytyy! Ensin jupisin, mutta eiköhän se huumorilla mene sekin. Olihan siinä jossain vaiheessa vaihtoehtona, että olisin ihan ehdokkaana siellä.

Maa ponteva Pohjolan äärillä on: se on entistaistojen tanner: niin rohkea, reima ja horjumaton; se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa: se on kymmenen, kymmenen virran maa.

Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa tämä kymmenen, kymmenen virran maa.

Olet voiman ja vilppauden kotimaa - tätä kannat kaksoisleimaa! Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi, loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa!