Kuulaankauniiin viikonlopun jälkeen harmaa sadepäivä tuntuu tosi ankealle. Ja kylmälle. Sunnuntain tirsat topissa auringonpaisteessa terassilla on muisto vain. Onneksi lämmin sellainen.
Tässä on sattunut ja tapahtunut viikon aikana aika paljon. Sain kahdeksi vuodeksi töitä samaiselta työnantajalta kuin nyt, mutta ihan eri yksiköstä. Työhön kuuluu myös reissaamista, joka ei hirveästi Sipulixia ilahduttanut mutta juuri nyt sekin kuulosti ihan huipulle. Työnhakuprosessi oli taattua Sipulixi-kamaa, josta kannattaa unohtaa kaikki menestystarinat ja "näin haet unelmaduunia"-oppaiden ohjeet.
Kävi nimittäin niin, että haastatteluun mennessä Sipulixin ajatukset olivat hieman sekavat, sillä "suuressa työnhakubuumissa" oli jäänyt osa hakemuksista päivittämättä muistikirjaan eikä Sipulixin aivosolut löytäneet ihan eksaktia paikkaa ko haastattelun, työhakemuksen ja ennakkotietämyksen suhteen...ja hikinoro virtasi siinä vaiheessa haastattelua vuolaasti (n. 2minuuttia kättelyn jälkeen) kun haastattelukieli vaihdettiin englanniksi. Onneksi aivot toimivat suojaavasti ja tällä hetkellä Sipulixilla ei ole mitään mielikuvia tapahtumista...ainoastaan yksi paha kysymys jäänyt mieleen: "miksi sanoit mielenkiintoinen, mitä tarkoitat?" Siksi Sipulixi olikin enemmän kuin iloinen, kun ilahduttava soitto tuli siitä, että paikka on sinun!
Loppuviikosta käväisin ulkomailla (=Haaparanta, uuden työn puitteissa), Kokkolassa (valtuustoseminaarissa) ja Helsingin vieraan kanssa Jive-askelia opettelemassa. Hauskaa oli, joka paikassa, mutta hauskinta oli ottaa ne tirsat terassilla keskellä aurinkoista sunnuntai-päivää topissa ja hameessa.
Just nyt on kaamea tohotus töissä. Olen ehdottanut, että voisin saatella tämän nykyisen hankkeen loppuun osa-aikaisesti ja aloitella uutta työtä osa-aikaisesti, katsotaan nyt miten käy. Lokakuussa kuitenkin uudessa työssä joko osa-aikaisena tai sitten kokoaikaisena. Jos osa-aikaisuus toteutuu niin olen hetken kolmen puhelimen loukussa. Hih. Tuskin maltan odottaa. Siitä tulee ihan varmasti mielenkiintoista.
Kasvimaalla on käynyt halla, mutta ehdin saada kesäkurpitsat talteen, tomaatit, kurkut ja pavutkin pois. Valkosipuleja varmaan saisi pikkuhiljaa letitellä pannuhuonessa, mutta joutoaikaa siihen istumiseen ei ihan heti ole näköpiirissä. Sielläpä odottelevat.
Loppuun sitten kuntamme lahjoittama piristys. Toiseksi vanhin haki kimpun auringonkukkia, kun niitä kerran sai poimia. Kuva huono, kukat hienoja!!! Aurinkoisia ajatuksia tämän mukana sinne ruudun toiselle puolelle:
