Olen aina välillä istunut politikoimassa ja tässäpä vähän kuulumisia siltäkin sektorilta, vaihteeksi.

Ensinnäkin muutama huomio. Ehdokkaiden hankinta kaikissa puolueissa on käynnissä. Kierrokset käyvät välillä kuumana, kun normikäytänteiden ohessa joudutaan tavallista tarkemmin seuraamaan valtakunnan tasolla käytävää kiivastakin keskustelua, uudistusehdotuksia ja asetelmia kunnissa.

Olen ollut kehittämistyössä, voisin sanoa, jo aika pitkään. Tavalla tai toisella, usean vuoden ajan seurannut sekä julkisen puolen, että yksityisen sektorin muutos- ja kehittämisprosesseja. Kaikissa ja kaikkialla yhteisenä tekijänä on muutosvastarinta, jota syntyy (onneksi) erilaisista syistä, asetelmista ja lähtökohdista. Pääsääntöisesti muutosvastarinta on kehittämistä ja kehitystä rikastava voima, jolla ohjataan, joskus jarrutetaan, ja usein tuodaan uusia näkökulmia välillä päättömästikin etenevään muutosprosessiin. Sillä, uskokaa tai älkää, kaikki uudistukset ja muutokset ovat enemmän ja vähemmän sattumanvaraisesti eteneviä. Esimiestyöllä, etukäteissuunnittelulla ja informatiivisilla toiminnoilla yritetään saada prosessia hallintaan, mutta erittäin harvoin kehittämistyö on hallittua, läpinäkyvää, nopeaa ja ennustettavaa.

Väittäisin myös näissä kuntauudistus-keskusteluissakin ja ehdotuksissa, että oikeasti, ei edes kuntaministerillä ole harmainta haisua siitä, mihin ihan oikeasti kuntakenttää ollaan viemässä. Tai jos on, niin sitä haisua ei ole vielä sanottu ainakaan julkisesti ääneen. Sillä ihan jokainen suomalainen ymmärtää että a) köyhiä kuntia yhteen liittämällä ei saada yhtä rikasta kuntaa b) suurkuntia perustamalla ei taata reuna-alueille palveluja c) kuntien palvelu- ja vastuutaakkaa lisäämällä ja samaan aikaa valtionosuuksia vähentämällä ei lisätä palveluja, ei edes säilytetä entisiä d) mitä suurempi yksikkö, sitä suurempi hallinto ja mitä suurempi hallinto sitä suurempi byrokratia ja mitä suurempi byrokratia sitä kauempana hallinto ja palvelujen toteutus ovat toisistaan e) mitä suurempi hallinto sitä suuremmat palkkiot johtajilla ja sitä pöhöttyneempi koneisto. Tuleepi näin pienen kunnan pienenä ja mitättömänä valtuutettuna vain mieleen yksi kysymys: MIKSI? Ihan ilman muutosvastarintaa.

Tässä on tullut seurattua muitakin laadukkaita kehittämisajatuksia, kuten erään puolueen ehdotus, että maanviljelijöiltä pitäisi poistaa lomitus-etu. Enpä jaksa muuta kommentoida kuin että tyhmyyden ohella tietämättömyys on yhtä tuhoisaa ihmisen elämälle.

Ja ilmoitusluontoisesti. Jätin tuossa ennen lomamatkaa oman suostumukseni kunnallisvaaliehdokkuudesta.  Nyt pitäisi vielä hommata muutama uusi ehdokas meidän listoille, mielellään sellaisia, joiden mielestä on ihan hyvä juttu, että on olemassa kunta nimeltä Liminka.

Tältä erää täältä tähän. Öitä.